Phu Quoc, Vietnam, 5.- 10.4.2018

 


Torstai aamuna pakkasimme rinkkamme ja jätettiin suurkaupungin vilinä taakse. Mukavaa oli, mutta oli kyllä jo mukava jatkaa matkaakin. Seuraavaksi kohteeksemme Vietnamissa oli valikoitunut Phu Quoc:n saari.  Varattiin lennot JetStar halpalentoyhtiöltä jo hyvissä ajoin. Otettiin yhdensuuntainen lento, koska lomasuunnitelmat saaren jälkeen oli vielä hyvinkin avoinna. Menolennoille hintaa tuli 133€ kahdelta. Sisältäen ruumaan menevät matkalaukut (näistä kun yleensä saa maksaa extraa halpayhtiöillä).

Lento ei kestänyt kuin vajaan tunnin ja kaikki meni hyvin. Laukutkin löysi perille. Vaikka saari sijaitseekin aivan Kambodzan rannikon edustalla, kuuluu se Vietnamille. Pituutta saarella on 50 km ja leveyttä enimmillään 25 km. Asukkaita oli vuonna 2012 103 000 . Saari on yksi ainoita Vietnamin ns. paratiisisaaria, tai näin ainakin matkaopas kertoo. Saarelle rakennetaan kuitenkin kovaa vauhtia ja keskeneräisiä hotellirakennuksia näkee joka puolella.

Varasimme hotellimme ebookersin kautta. Hintaan kuului yhdensuuntainen lentokenttäkuljetus eli meitä oltiin kentällä vastassa. Tosin tästä piti ennakkoon käydä neuvottelua, kun hotelli aluksi ilmoitti, että meille ei muka kuljetusta kuuluisi. Mutta hyvin s-postilla saatiin asia hoidettua. Lentokentältä matkaa oli noin 20km.

Hotellimme, Phu Quoc Dragon resort and spa, sijaitsee lähellä Ong Lang:n rantaa. Hotelli ei ole meren rannalla, mutta rannalle kävelee alle 10 min. Lähellä sijaitsee monia ravintoloita ja baareja sekä spa hoitoloita ja pieniä supermarketteja. Eli tästä läheltä kyllä löytyy kaikki mitä tarvitaan. Ja mopolla pääsee sitten kauemmaksi nähtävyyksiä ja muita rantoja tutkimaan. Sitä en hotellissa vaan ymmärrä, etä miksi nimessä on "spa". Hotellissa ei kyllä ole tarjolla mitään hieronta- tai kauneushoitoja. Noo mutta ei me tätä sen takia kyllä valittukaan.

Meidän bungalow

Hotelli koostuu bungaloveista, joissa on kaksi huoneistoa.

Paikallinen olut. Halvimmillaan ravintolassa iso olut on ollut 0,42€ ja kallein 1,25€

Kokonainen ananas, valmiiksi kuorittuna, 0,80€

Torstaipäivä vaan oleiltiin ja käytiin illalla syömässä. Turvauduttiin jälleen kerran tripadvisoriin, sieltä on monet hyvät paikat löydetty. Tosin HCM:sä tuli huomattua, että kaikki minun sieltä löytämäni ruokapaikat osoittautuivat melkoisen kalliiksi. Tai no edullisiksi Suomen vastaaviin paikkoihin nähden, mutta kalliiksi paikallista hintatasoa ajatellen. No ei tämäkään kerta ollut poikkeus. Läheltä hotellia lötyi paikka nimeltään "Mai Jo fusion treat". Mutta ruoka oli kyllä hintansa arvoista, aivan uskomattoman hyvää.

Ravintolan keittiö

Kanavartaat, valkosipuli riisillä sekä mango salaatilla n.6€

Rapuja kasvispedillä n.8€.

Perjantaina vuokrattiin aamusta mopo. Täältä ei löydy samalla tavalla mopovuokraamoita, kuin mitä Thaimaassa ollaan totuttu, joten vuokrasimme mopon hotellilta. Täällä yleinen käytäntö on, Thaimaasta poiketen, että mopo palautetaan yöksi. En tiedä onko luottamuspulaa turisteiden ajotaidoista, vai mikä on syynä. Päätiet on kuitenkin hyvässä kunnossa. Pienet sivutiet on päällystämätömiä hiekkateitä. Ensimmäiset kaksi Mikan testaamaa mopoa, joita hotelli tarjosi, oli huonoja. Toisessa tanko ei oikein kääntynyt normaalisti ja toinen sammui koko ajan. Nämä hylättiin, jonka jälkeen hotellillta soittivat ulkopuoliseen "vuokraamoon", josta toivat meille mopon. Ei sekään nyt mikään priima ollut, rämisi ja persaus sai päivän aikana hieronnan samaan hintaan, mutta kahteen edelliseen verrattuna hyvä.  

Melkoinen tyylilyyli....

Mopoillen käytiin kiertämässä hieman saaren pohjoisosaa. Ajeltiin hotellilta ensin rannalle, jossa Mika pääsi kuvailemaan dronella. Rannalta ajeltiin Floating Villageen eli kelluvaan kylään. Nimestä voi päätellä että kokonainen kylä kelluu meren päällä, mutta todellisuudessa se on paikka, jossa ravintolat on rekennettu laitureiden päähän. Ihana paikka, mutta hieman erilainen kuin nimestä voisi päätellä. Nautimme oikein hyvän kala-aterian ja syötimme tähteet lopuksi suloiselle pentukoiralle, joka ankuroi itsensä pöytämme viereen. Paikka on kyllä käymisen arvoinen, suosittelemme.

Ong Nang-ranta

Pitkän talven jälkeen meni harjoitteluksi

 

Mavic Pro

Yksi "Floating villagen" kalaravintoloista.

Näkymä ravintolasta rannallepäin

Ravintolaan kuljettiin lautasiltaa pitkin

Ravintolan menu ja hintoja

Ravintolan keittiö. Grilli ei ollut koolla pilaattu.

Mutta lopputulos oli HYVÄÄ!. Oka-ahven, 14€/kg. Meidän annos 0,5kg.

Grillattuja rapuja 21€/kg. Tässä annoksessa 0,5kg.

Meidän lounasseura. Hän piti myös kalasta ja ravuista.

Kotimatkalla pysähdyimme vielä pippuri farmilla, saarihan on täynnä pippuriviljelmiä. Paikka löydettiin oikeastaan sattumalta, näin tien varressa vain kyltin "orcanic farm". Pippurin lisäksi farmilla on aiemmin ollut myös mehiläisiä, mutta ei tällä hetkellä. Pipppurin lisäksi he tuottavat olutta, hyvin pienimuotoisesti tosin. Farmil§la järjestetään ilmaisia tutustumiskierroksia, joilla saa käsityksen kuinka pippuria viljellään. Heiltä löytyy myös pieni myymälä sekä ravintola, josta voi kotiinviemisiksi ostaa erilaisia pippurista tehtyjä tuotteita. Meille kotiin lähti mukaan pippuritee sekä pippurisuola. Tuotteet ei ole hinnalla pilattuja.

Jee, hyvä me!

Pippuri kasvaa tukipuuta vasten. Istutuksen jälkeen, ensimmäinen sato saadaan 3 vuoden päästä.

Pippurit kerätään käsin. Samassa puussa kasvaa mustaa, valkeaa ja punaista pippuria.

Lauantaina heräiltiin sateiseen aamuun, joten päivä meni oleillessa ja nautiskellessa. Käytiin päivällä hieronnassa ja illalla pääkaupungin iltamarkkinoilla. Iltamarkkinat on ihan "turisti rysä", mutta kivoja ravintoloita joen varrella. Valittiin yksi ihan summassa ja hyvin valittiinkin. Ruoka oli hyvää, samoin palvelu. Eikä ollut kovin kallis. Ruuat ja pullo viiniä 20 € ja viinin osuus lopppulaskusta oli yli puolet. Iltamarkkinoilta hypättiin taksiin ja ajeltiin takas hotellille. Käytiin vielä "iltamyssyillä" läheisessä baarissa. Baarissa oli aika kiva idea drinkkien suhteen. Listalta valitset drinkkiisi mieluisimman viinan ja sen jälkeen minkä tyylisin drinkin haluat. Makea, raikas, hedelmäinen jne. Ja kyllä, molemmille tuli mieleiset. Tässä baarissa drinkit 3,50€.
 

Ruokakojujen tarjontaa markkinoilla

 

Sunnuntaina onneksi aamusta paistoi taas aurinko ja päätettiin vuokrata taas mopo. Tällä kertaa suuntasimme saaren eteläpuolelle. Ensimmäisenä ajeltiin saarella sijaitsevalle entiselle vankilalle, "coconut prison". Vankilassa vierailu oli oikeastaan hyvää jatkoa HCM:n sotamuseolle. Sodan aikana vankilassa oli parhaimmillaan 40 000 Pohjoisvietnamilaista sotavankia. Paikassa sai erittäin hyvän, ja karun, käsityksen mitkä olot vankilassa on ollut. Aivan järkyttävää. Mutta todellakin kannatti käydä. alue koostuu parakeista ja pienestä pääräkennuksesta. Päärakennuksessa on nähtävillä valokuvanäyttely, mutta mielenkiintoisimpia ovat parakit, joihin on demonstroitu nukkejen avulla esim. sen aikaisia kidutuskeinoja.
 

Kumpi on väärällä puolen aitaa

Vankiparakit oli 100 neliön suuruisia ja vankeja yhdessä 70-120, jopa enemmän.

Vankilapakoyritykset olivat yleisiä. Onnistuneimmassa pääsi yli 20 vankia pakenemaan, kaivamalla tunnelin vapauteen.

Vankilalta ajeltiin kivaa pientä rantatietä pitkin kohti Phu Quoc:n temppeliä. Temppelit on täällä kyllä upeita, aivan kuten Thaimaassa. Kuvat puhukoot puolestaan. Temppeliltä ajettiin vielä yhdelle saaren päärannoista, Long Beachille. Ei mikään erityinen paikka. Ravintoloita, hotelleiden ranta-alueita, hierontapaikkoja ym. Erittäin tyypillinen turistiranta. Mutta kivassa rantabaarissa oli ihan mukava istuskella ja hengähtää hetkinen.
 

Päivät täällä kuluu nopeasti, kuten arvata saattaa. Näin jo yöllä painajaista, että loma loppui. Onneksi vielä ollaan lomailun alussa. Tämän hetken suunnitelmat on, että tiistaihin saakka olemme täällä ja sitten on aika jatkaa matkaa. Seuraavana kohteena Kambodza. Tänään lähdetään saaren pääkaupunkiin, iltaa viettämään (=eli formuloita katsomaan baariin....jes!!!!) ja huomenna taidetaan viettää rentoa allaspäivää, jos sää sallii. Mutta täällä siis kaikki hyvin. Palataan blogin äärelle seuraavan kerran sitten Kambodzassa. Matka täältä Kambodzan puolelle saattaa sitten ollakin omanlaisensa projekti. Mutta siitä sitten aikanaan.

Piia & Mika