Moneen kertaan se on jo todettu, mutta todetaan nyt vielä kerran. Me emme ole kovinkaan kokeneita valmisretkeläisiä, mennään mielummin ominpäin kuin ryhmässä. Valmisretkillä kuitenkin pääsee helposti paikkoihin, jonne omatoimisesti meneminen olisi haastavampaa. Joten nyt päädyimme, että mennään helpon kautta ja otetaan valmista.
Matkaoppaasta bongasin yhden suositellun matkanjärjestäjän. Ja koska ei haluttu käyttää aikaa vertailuun ym, niin marssittiin kyseisen matkanjärjestän toimistolle ja varattiin maananai aamuksi retki Chu Chi tunneleille.
Lähdettiin aamulla seitsämän jälkeen bussilla kohti tunneleita. Matkan alussa oppaamme kertoi meille faktaa kaupungista ja heitteli väliin vitsejä, jotka ei kyllä kovinkaan paljon naurattanut, hih. Parin tunnin bussimatkan jälkeen saavuimme perille. Seurasimme lippua heiluttavaa opastamme kiltisti, kuin pieni kanalauma.
 |
| Oppaamme, lippuineen |
 |
| Turistit intoa täynnä |
Chi Chi tunnelit ovat Vietkong sissien käyttämä verkosto maan alla ja pituutta sillä on ollut 250 km. Se on ulottunut sisämaasta rannikolle saakka. Suurin osa tunneleista on vuosien saatossa jo sortunut, mutta turisteja varten pieni osa on korjattu. Korjattuja tunneleita on myös suurennettu, koska alkuperäisten tunneleiden leveys ei länsimaalaisille turisteille olisi millään riittänyt. Tunneleissa pääsee kulkemaan parin minuutin matkan verran ja se todellakin riitti. Ahtaanpaikankammoisille en suosittele ollenkaan. Tunneleissa minä (158cm) pystyin kulkemaan selkä kyyryssä. Isompi kokoisella sattaisi pylly jäädä kiinni. Tunneleiden lisäksi oppaamme kertoi meille paljon historiaa ja siitä miten tunneleita on käytetty ja kuinka ihmiset ovat pitäneet niitä turvapaikkanaan. Ajatuksena aika eksoottinen, että viettäisimme koko päivän tunneleissa, joissa ei ole mitään valoa, ja kartta on pelkästään omassa päässsäsi.
 |
| Alkuperäisen kokoinen käyntiaukko tunneliin |
 |
| Hoikka kaveri sujahtaa tunneliin kevyesti |
 |
| Aukon kansi peitetään lehdillä, ettei vihollinen löydä tietä tunneliin |
 |
| Tunneliverkostoa. Käytäviä sekä isompia oleskelutiloja. |
 |
| Sotarekvisiittaa |
 |
| Tunneleiden yhteydessä oli myös ampumarata. AK-47 (10 ammusta/27$) |
Tunnelit oli todellakin käymisen arvoinen paikka. Puolen päivän retki maksoi 4€. Hinta sisälsi bussikuljetuksen sekä oppaan. Sissänpääsymaksu oli tämän lisäksi toiset 4€. Eli ei kovinkaan kallista. Tunneleille olisi hyvin voinut tehdä omatoimiretkenkin, mutta opas kannattaa siellä kyllä ehdottomasti olla. Näin paikasta saa paljon enemmän irti. Pienemmässä ryhmässä tosin odottelu ja kanalaumana kulkeminen jäisi pois. Mutta kaikkiaan kiva päivä, kannatti lähteä.
Toinen
valmisretkemme suuntautui Mekong joen alueelle, joka tunnetaan nimellä
Mekong delta. Monet matkanjärjestäjät tekevät sinne retkiä, kesto yleensä 1-3 päivää, mutta me
otimme retken suoraan hotellilta. Vinkkiä sanoisin, että kannattaa
kysellä eri toimistoista ja selvittää mitä retki sisältää ja missä
päivän aikana käydään. Meillä oli siis yhden päivän retki ja kaikkiaan
se oli kyllä pettymys. Koko päivän ohjelma oli niin turisteille
suunniteltu kuin olla voi. Olimme jotenkin kuvitelleet pääsevämme
jokiretkelle, jossa pääpaino on veneilyssä Mekong joella. No totuus oli
aivan päinvastainen. Mutta toisaalta, ei me kyllä etukäteen edes kyselty
mitä päivä sisältää eli oma oli moka.
Bussi nouti meidät aamulla hotellilta. Kaikki muut retkeläiset oli jo noukittu hotelleiltaan, joten bussi oli täysi. Tuurilla saimme vierekkäiset paikat. Retki alkoi taas tuttuun tyyliin. Oppaamme kertoi samoja faktoja kaupungista, kuin mitä olimme kuulleet edellisellä retkellä. Täällä kuitenkin faktat eroaa hieman, riippuu kertojasta. Tämän oppaan mukaan kaupungissa asuu 12 000 000 asukasta ja mopoja 9 000 000. Edellisen oppaan luvut heittivät alaspäin miljoonilla. Noo ei olla niin tarkkoja.
Päivän ensimmäinen käyntikohteemme oli paikallinen temppeli. Nimi ei kyllä jäänyt päähän. Positiivista näissä retkissä on, että fakta tietoa saa enemmän kuin mitä jos olisi liikenteessä omatoimisesti. Temppelit täällä on, Aasialaiseen tyyliin, erittäin näyttäviä. Eikä tämäkään temppeli ollut poikkeus. Valtaosa Vietnamilaisista on Budhalaisia, mutta kuitenkin alle 20% väestöstä. Toiseksi suurin uskonto on katolilaiset.
 |
| Pagoda eli temppeli |
Parin tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Mekong joen varrelle,Thanh pho My tho:n kapunkiin, josta noustiin jokilaivaan. Tätähän me oli odotettu, jokimaisemia. Matka jokea pitkin kesti kuitenkin vain 30min, jonka jälkeen olimmekin jo perillä lounaspaikassa. Saarella, jonka nimeä en nyt kyllä muista. Retken hintaan sisältyi ns. peruslounas. Pienellä lisämaksulla peruslounaan lisäksi pöytään kannettiin reilu määrä kaikkea ihanaa. Otimme tietysti tämän "luxus" lounaan. Ja täytyy sanoa, että oikein hyvää oli.
 |
| Jokilaivat rivissä |
 |
| Lounaspaikkamme sijaitsi keskellä puutarhaa |
 |
| Pääroolia tässä luxus lounaassamme näytteli "elephant ear fish" |
Lounaan jälkeen jatkettiin taas pieni matka jokea pitkin. Saavuimme taas hyvin pian seuraavaan kohteeseemme, "kookos" -saarelle. Täällä meitä odottikin sitten muutama ohjelmanumero. Ensin tutustuimme kookos makeisten valmistukseen, jonka jälkeen kipusimme ihaniin pieniin jokiveneisiin. Kuten olin toivonut, saimme päähämme paikalliset riisihatut. Mahtavaa turistimeininkiä. Tämä olisi oikeasti ollut idyllinen kokemus, JOS heti alkuun joen mutkassa ei toinen venekuski olisi heilutellut seteliä ja vinkannut "tip tip" eli tippiä. Se siitä, hetki oli pilalla. Täällä yleisesti ei aiemmin ole tippikulttuuria tunnettu, mutta jenkit ja venäläiset ovat sen kuulema tuoneet mukanaan. Mielelllämme me jätetään tippiä, silloin kun koemme sen luonnolliseksi. Mutta tiettyihin hetkiin se ei kuulu. No mutta annettiin tietysti venettämme ohjanneelle rouvalle pieni tippi. Tämäkin venehetki loppui lyhyeen ja olimme perillä seuraavassa paikassa.
 |
| Kookosmaidosta toffeeta. Ensin kookosmaitoa keitetäään...... |
 |
| ...jonka jälkeen massa laitetaan muotteihin, kovettuneet tangot leikataan paloiksi ja pakataan. |
 |
| Pieni jokiveneemme |
 |
| Nämä ihanat hatut suojaa kyllä hyvin auringolta. |
 |
| Pieni hetki kapeaa jokea pitkin |
Teehetken lomassa nautimme paikallisten musiikkiesityksestä. Paikallista laulua ja soittoa, jonka jälkeen oli taas tipin aika. Sulavasti tippikorit ilmestyi pöytiin. Ehkä retkien hintaan voisi mielummin lisätä sen tipin. Mutta se on vaan meidän mielipiteemme. Teen ja musiikin jälkeen lähdettiinkin takaisin bussille ja kohti kaupunkia. Sellainen oli se päivä.
Näistä kahdesta retkestä tunnelit oli enemmän meidän mieleen. Mekong delta ei meiltä saa pisteitä. Ehdottomasti olisi kannattanut vertailla retkien sisältöä ja miettiä minkä matkanjärjestäjän kautta lähtee. Mutta retket oli edullisia, joten siinä mielessä ei jäänyt mitään hampaan koloon. Mutta edelleenkään valmisretket ei vaan ole meidät juttu.
P & M
p.s. Mielellään kuulisimme muiden kokemuksia Mekong Delta retkistä. Mitä olette tykänneet?
Kommentit
Lähetä kommentti